Viimeiset vapaaehtoistyöjakson aikaiset työviikkoni kuluivat
kiireisissä merkeissä. Kirjoitin kaksi kummikirjettä Cunan päiväkodin
suomalaisille kummeille (kummikirjeet löytyvät myös tästä blogista). Lisäksi
tein raportin vapaaehtoistyöjakson aikaisesta työskentelystäni ja tekemistäni
havainnoistani etelän järjestölle. Raporttiin kirjaamiani mielestäni tärkeitä
asioita käytiin läpi aivan vapaaehtoistyöjakson lopussa käydyssä
palautekeskustelussa Cunan päiväkodilla. Viimeisten viikkojen aikana sain myös
tutustua Cunan päiväkodin sosiaalityöntekijän työhön, mikä oli erittäin
antoisaa. Osallistuin hänen kanssaan mm. yhdelle kotikäynnille. Kotikäyntien
aikana sosiaalityöntekijä pyrkii kartoittamaan perheiden tilannetta ja mahdollista
tuen tarvetta. Sosiaalityöntekijä antaa perheille myös ohjausta ja neuvontaa. Alla
olevassa kuvassa Cunan päiväkodin sosiaalityöntekijä Carmen (oikealla) keskustelee
ensi vuonna Cunan päiväkodin yksivuotiaiden lasten ryhmässä aloittavan lapsen
ja hänen vanhempiensa kanssa.
Kierrätyskeskuksella eli traperialla sain lopultakin
kirjaosaston valmiiksi ollen tyytyväinen lopputulokseen. Alla kuva viimeistellystä
kirjaosastosta.
Kirjaosaston järjestämisen jälkeen siirryin töihin puutarhaosaston
puolelle, mikä oli minulle kovasti mieleen. Toiseksi viimeisenä työpäivänä sain
teemaan liittyen kunnian pitää traperian henkilökunnalle ja käsityötyöpajan oppilaille esitelmän graduaiheestani
eli luonnon ja luontoelementtien hyvää tekevistä vaikutuksista ihmisille. Oli
mukava palata itselleni rakkaan aiheen pariin muutaman vuoden tauon jälkeen ja
välittää sen ilosanomaa eteenpäin. Koristelin esitelmätilan erilaisilla
viherkasveilla. Alla kuva traperian puutarhaosastosta sekä minusta esitelmän pidossa ja esitelmän yleisöstä.
Viimeisen viikon Perussa pyhitin jälleen matkustelulle.
Matkustin Cunan päiväkodin 4-vuotiaiden lasten ryhmän avustajan Tathianan
kanssa maan koillisosaan Perun viidakkoalueelle kaupunkiin nimeltään Iquitos. Iquitos
on maailman suurin kaupunki, johon ei ole pääsyä tietä pitkin. Iquitokseen
tuleekin siis matkustaa joko lentäen tai jokia (mm. Amazon) pitkin. Me
matkustimme paikalle lentäen. Reissu Iquitokseen kannatti, sillä Iquitos oli
hyvin erilainen kaupunki verrattuna kaikkiin aikaisemmin tutustumiini.
Iquitoksen ilmasto on trooppinen ympäri vuoden ja kuumuutta riitti. Se vaikutti
myös ilmiselvästi paikalliseen elämänmenoon. Kaupunki oli täynnä pieniä
mopotakseja, elämää ja vauhtia. Kaupungista löytyy lisäksi erittäin laaja ja
eläväinen markkina-alue (Belén). Myös eksoottisten, itselleni aikaisemmin
tuntemattomien hedelmien tarjonta oli valtava. Vatsapulmien vuoksi pääsin
kuitenkin nauttimaan hedelmistä vain rajoitetusti. Pääsin kuitenkin maistamaan
elämäni ensimmäistä kertaa mm. jäädytettyä kookoshedelmää. Iquitoksessa
ollessamme kaupunkiin tutustumisen lisäksi kävimme mm. jokiretkellä, jonka
aikana pääsimme vierailemaan paikallisen viidakkoheimon luona sekä saarella,
jota asuttivat erilaiset ihmiseen jo tottuneet villieläimet. Alla muutamia kuvia
Iquitoksen reissulta.
Tämän viikon alussa palasin onnellisesti kotisuomeen rinkka
täynnä perulaisia herkkuja ja mieli täynnä eläväisiä muistoja. Paluu oli
odotettu vaikkakin lähtö Perusta oli hyvin haikea. Erityisesti jään kaipaamaan ihmisiä,
joihin Perussa ystävystyin (eläen jälleennäkemisen toivossa) sekä perulaisen
kulttuurin rentoutta ja yhteisöllisyyttä. Kotiin palasin tuntien suurta
kiitollisuutta. Tuntuu siltä, että kaikki Perussa kokemani ja näkemäni on
vaikuttanut vahvasti tapaani ajatella ja uskon, että oppimani kantaa minua
pitkään elämässä eteenpäin. Lähdin vapaaehtoistyöhön mm. auttamisenhalusta,
sillä olen aina kokenut olevani elämässä onnekas. Joudun kuitenkin myöntämään,
että myös tällä kerralla sain tästä kokemuksesta itse enemmän kuin mitä pystyin
antamaan. Haikeutta ja ikävää lievittää se, että olen nyt Kehitysmaayhdistys
Pääskyjen hallituksen jäsen ja sitä kautta voin jatkaa työskentelyä Cunan
päiväkodin hyväksi myös täällä Suomessa. Olen vakuuttunut siitä, että tukea ja
apua Cunan päiväkodilla tarvitaan ja avun saamista siellä arvostetaan. Toivon
mm. voivani pian tukea Cunan päiväkodin uutta suomalaista vapaaehtoista.
Suosittelenkin lämpimästi vapaaehtoistyöhön lähtemistä kaikille siitä vähääkään
kiinnostuneille (haku Etvo-ohjelmaan käynnistyy jälleen toukokuussa; lue lisää
osoitteesta etvo.fi). Jos juuri sinä kiinnostuit Cunan päiväkodin tukemisesta, mutta
vapaaehtoistyöhön lähteminen ei sovi elämäntilanteeseesi, voi Cunan päiväkotia onneksi
tukea myös täältä Suomesta käsin esim. kummitoiminnan avulla. Kummiudesta voi
lukea lisää Kehitysmaayhdistys Pääskyjen nettisivuilta, joihin linkki alla.
http://www.paaskyt.fi/
Kiitän Kehitysmaayhdistys Pääskyjä sekä ETVO-ohjelmaa
mahdollisuudesta tämän vapaaehtoistyöjakson toteutumiseen ja kaikesta heiltä matkan
varrella saamastani avusta ja tuesta. Kiitän kaikkia vastaanottavan järjestön
ystävällisiä ja huolehtivaisia ihmisiä yhteisestä matkasta ja huolenpidosta. Lisäksi
kiitän kaikkia blogiani lukeneita matkaseurasta, mielenkiinnosta ja
kannustuksesta. Alla vielä linkki tämänhetkiseen fiilistelybiisiin. Voikaa
hyvin, kuullaan ja toivottavasti pian nähdään! Chau! :)
https://www.youtube.com/watch?v=UW3IgDs-NnA
